Elämä alkaa palautua uomiinsa viime viikon myrskyjen jälkeen. Kyllä se tuo narttukoiran kiima pistää koko huushollin ja sitä myöten päivärytminkin sekaisin. Tosin, täytyy myöntää, että oli helpompi kuin aiemmat kiimat. Tai sitten näihin alkaa jo tottua. Tietää missä vaiheessa koiraportti lasahtaa kiinni ja minä siirryn sohvalle nukkumaan joko poikien tai nartun kanssa. Ja missä vaiheessa ne voi laskea taas yhteen ilman hämminkiä. Kenelläkään ei mennyt ruokahalu ja pahimmat mölyt jäivät aika vähiin. Vai joko aika kultaa muistot vaikka tapahtuneesta onkin vain muutama päivä. No, nyt odotellaan ultraa ja katsellaan onko pentuja tulossa. Siis niitähän ei tule vaikka olisikin tulossa. Valitettavasti Rinja ja Rino eivät pääse vanhemmiksi.
Kolme kanaa muutti toisaalle, kaksi niistä yritti läsähtää vielä lähtöpäivänään munien päälle. Uskomattomia pakkauksia. Nyt saavat ihan rauhassa hautoa muniaan jossain muualla.. Mutta tämähän tarkoittaa, että meidän parvi on kolme kanaa vajaa.. No tipuja on kasvamassa, saa Kalle ja Eetu haaremiinsa jalkavaimoja.
Lauantai menikin talkoillessa luonnetestissä. Ja mukavaa oli jälleen kerran. Keli suosi. Aurinko paistoi eikä vettäkään satanut. Kylmä kylläkin tuli kaikesta huolimatta, eihän siinä päivän aikana paljon liikettä tullut. Niinpä sitä tulikin vilustuttua ja sunnuntai meni puolille päivin peiton alla.... SRY:n P-K:n alaosaston neljä aktiivista jäsentä sai pyöritettyä luonnetestin läpi kunnialla!!!
 |
| Kaapo taiteilee rikkinäisellä kottikärryn renkaalla |
Hevoset ovat vielä yötä päivää ulkona. Vaikka yöllä lämpötila laskee jo lähelle nollaa, päivisin lämpöasteita on melkein +20. Hyvin kelpaa hevosten viettää ulkoilmaelämää, talvella varmasti ihan kyllikseen joutuvat tallissa olemaan. Ihanan lämmin syksy!
