Juhannuksen alla meillä kävi vierailemassa Iloisen Eläimen Hanna. Hän tutustui minuun ja Rinoon ja tarkoitus olisi alkaa ratkomaan meidän ongelmia. Eli Rinon stressaamista ja Rinon "agressioita" tiettyjä ihmisiä kohtaan. Ja ne agressiothan eivät ole mitään suu vaahdossa päin vierasta syöksyilemistä vaan matalaa urinaa, että äläpäs tule tänne. Tai kovempi räsähdys joskus. Kolmelle ihmiselle on tehnyt tuon varoittamisen, mutta siinä on kolme liikaa. Joten nyt ratkotaan mikä käyttäytymisen taustalla on. Hanna kyseli meiltä (tai siis minulta) erilaisista Rinon arkipäiviin kuuluvista asioista kuten ruokailusta, lenkkeilystä ja aktivoinnista ja lisäksi pureuduttiin hieman tuohon ongelmakäytökseen. Tänään sain sitten hyvinvointikartoituksen ja hoitosuunnitelman..
Hyvinvointikartoituksen pääpiirteet olivat, että Rinolla on liikunta, lepo, aktivointi ja ruokailu aika hyvällä mallilla. Aina on tietysti parantamisen varaa ja aionkin keskittyä hieman enemmän virikkeistämiseen ja aktivointiin.
Hoitosuunnitelma ynnäsi käytösongelmat ja sen kuinka niistä päästään eroon ja tässä jotain omia huomioita tuosta yhteenvedosta: Yllätävän agressiivisen käytöksen taustalla voi olla useita syitä. Esim. minun läsnäolo, josta arka koira saa pontta käyttäytyä agressiivisesti. Tätä aletaan työstämään itsetuntoharjoituksilla eli koiralle luodaan onnistumisen edellytykset tekemisiin. Kosketuskeppi tai käsikohde pelkojen poissiedättämiseen sekä oman paikan koulutus. Oma paikka = turva paikka. Lisäksi opiskellaan uusia paikkoja ja ihmisten kohtaamisia. Rutiineja, rutiineja ja rutiineja... Tekstiä, ohjeita ja huomioita oli paljon, mutta tietenkään minä en saa toisten tekstejä kopioida tähän. Suosittelen kyllä teettämään tuollaisen kartoituksen omasta koirastaan. Herää ajatuksia, saa kuulla toisen mielipiteitä ja tulee ahaa-elämyksiä.
Työtä on asian eteen tehty jo reilun viikon ajan. Oma paikka löytyi näyttelyhäkistä. Rino valitsi sen ihan itse. Kasasimme näyttelyhäkin uunin viereen ja sinnehän se poika meni ihan omatoimisesti köllöttelemään. Uusia paikkoja olemme käyneet katselemassa, treenaamassa kentällä ilman muiden koirien häiriöitä. Käsikosketusta opiskellaan. Lenkillelähdöt pyrin rauhoittamaan. Kaikille koirille on ohjeistettu nyt oma paikka. Vielä ei toimi, että käskyllä "oma paikka" kaikki koirat sinkoutuvat paikoilleen odottamaan. Ohjeistan ja opasta, välillä vien takaisin omalle paikalleen jonkun malttamattoman koiran. Pakotteita ei yhtään, palkataan kun ollaan hyvin. Tarkoitus olisi, että se oma paikka on kiva paikka ja jossa voi rentoutua, ei sellainen, jossa ollaan pakosta.
Kaapolla hotspot, haava anturoiden välissä (särkyneestä kaljatölkistä) ja lisäksi takajalat eivät taas toimi niinkuin pitäisi. Tänään on akupunktio, asiasta keskustellaan varmasti.
Rinokin astui viikko sitten samaan kaljatölkkiin mihin Kaapokin. Sillekin tuli haava anturaan. Haava meni umpeen mutta koira yhä vieläkin ajoittain ontuu. Jalassa ei näy kylläkään enää yhtään mitään näkyvää merkkiä onnettomuudesta.
Rinjan kanssa käytiin ohittamis- ja sosiaalistamisharjoituksissa. Yllättävän hyvin narttu käyttäytyi. Kyllähän siellä silti se sama vanha Rinja löytyi yhä vieläkin. Kaikkea ja kaikkia koiria ei siedä. Ja ei kai tarvitsekaan. Kunhan niiden ohi mennään välittämättä. Ja mentiinhän me...
Maatilan elämää sekä koiramaisia juttuja käsittelevä blogi
