Hypotusta!!!

Jeeee!!! Eilen teki mieli hyppiä ja pomppia ja tuulettaa. Meillä oli hypokontaktitunnit ja oman osuutemme ajattelin suorittaa ulkona. Meidän vuoromme oli Rinon kanssa viimeisenä. Ryhmässämme on neljä koiraa, joten seurasimme ensin muiden harjoittelua. Hyvin kyllä toimivat kaikki koirat, aloittelijat ja jo hieman edenneet. Lopuksi siirryimme ulos Rinon ja minun suoritusta tekemään. Piilottelin hypohajua itseeni, muistaakseni 2.6 oli verensokerilukema, jonka noin viikko sitten sain itsestäni talteen. Kaksi kuitukangaslappua ja kaksi tai kolme meikkisienen palasta. Helpotin hieman tehtävää, koska olimmehan aika stressaavassa ympäristössä eli piilotin useita hajunlähteitä itseeni. Hupparin taskuun, liivien taskuun, rintaliivien sisäpuolelle, housun kauluksen sisäpuolelle... Ympärillämme olevissa autoissa oli koiria, aiemmin pihalla oli ollut koiraryhmä treenaamassa, vieraita ihmisiä seuraamassa suoritustamme, hajuja ja ääniä...

Otin koiran autosta. Rino oli rauhaton. Enpä ehtinyt kuin astella lähemmäs katsojia ja pysähtyä, niin Rino ilmaisi.. Raapaisi ensin pohkeeseen ja palkan saatuaan siirtyi etupuolelleni raapimaan. Siinä sitten onnesta pakahtuen ja raapimisesta kärsien palkkasin koiraa. Ja koirahan oli tomera, raapaisut teräviä. Jälkeenpäin videolta suoritusta katsellesani huomasin, että väistelen jaloillani Rinon raapaisua. En kuitenkaan liikaa, saa raapaistua siltikin. Tiedostamaton väistämisreaktio, olenhan jo oppinut, että Rinon raapaisu tekee kipeää...

Uskon ja luotan, että Rino tulee aikanaan hoitamaan tehtävänsä oikein mallikkaasti. Se, että saadaanko me viralliset tukikoiraliivit, onkin eriasia. Meidän pitää läpäistä Kiva Koirakansalainen-testi...