Faktaa, fiktiota ja mutua koiranruokinasta
Kaivoin tämän tekstin vanhasta blogistani ja hieman päivitin tietoja ja julkaisin. Sen verran mehevää keskustelua käymme ystäväni Facebook-sivulla asiasta, että tämä pari vuotta sitten kirjoittamani teksti tuli mieleeni.
Kaivoin tämän tekstin vanhasta blogistani ja hieman päivitin tietoja ja julkaisin. Sen verran mehevää keskustelua käymme ystäväni Facebook-sivulla asiasta, että tämä pari vuotta sitten kirjoittamani teksti tuli mieleeni.
Kuivaruokaa, Yrjölän puuroa, Barffia,
raakaruokintaa, sekaruokintaa, 50/50, kivennäiset, hivenaineet,
vitamiinit, öljyt, rasvahapot, mitä vielä. Jo pelkästään kuivaruokien
kirjo on laaja, toinen toistaan "parempia" kuivaruokamerkkejä. Kaukana
on ne ajat, kun koira söi Mustin murkinaa ja Sertiä, tai pelkkiä
kotiruuan tähteitä.
Muistan kun mummini ruokki koiria
lapsuudenkodissani. Kuppiin menivät perunankuorista ja paksulti
voidelluista ruisleivistä lähtien kaikki, päälle loraus vettä.
Juhlapäivinä maitoa. Ja kyllähän koirat niillä elivät ja ajokoirat
jaksoivat metsästää, joten ei ehkä niin metsässä mummo ruokinnan suhteen
ollut. Mutta saksanpaimenkoira Tontolla oli korvaongelmia, jatkuvasti
korvatulehduksia.
Kun sain ensimmäisen oman koirani,
silloin kaupoista sai jo Sertiä. Sillä ja maksalaatikolla porskutteli
koirani yli yksitoista vuotiaaksi. Tosin todella huono syömään oli. Toinen koirani söi myös Sertiä, Luppaa,
maksalaatikkoa ja milloin mitäkin. Viimeisinä elinvuosinaan sai
"parempaa" ruokaa: JahtiVahtia, Taste of Wildia jne. Paljonpa tiesin,
hmph (tällä viittaan tuolla alempana olevaan kirjoitukseen)! Ihan
elämänsä viime metreillä sai raakaruokaa.
Tässä taloudessa jos missä on kulutettu
rahaa toinen toistaan turhempiin kuivaruokiin. Kalliit lemmikkeihin
erikoistuneiden liikkeiden myymät huippuruuat, roturuuat, allergiaruuat
sun muut on tullut kahlattua kalleimman kautta läpi. Myös ne halvemmat
on kokeiltu, Sertikin ohimennen uudestaan muun ruuan lisukkeena. Suurin
syy on ollut tuo Rinjan allergia, mikään ei tuntunut sopivan. Mutta myös
kasvuongelmista (panosteotiitti, liian nopea kasvu..) kärsiviä koiria
on yritetty "auttaa" ruualla. Ja on myös etsitty muutenkin laadukkainta
ja parasta ruokaa. Muutaman asian olen oppinut kantapään ja opiskelun
kautta:
- Jos koira on allerginen varastopunkille, silloin ei mikään kuivaruoka käy.
- Koiran kasvuun et voi vaikuttaa ruokinnalla. Paitsi tietenkin leveyssuuntaan.
- Kaikki kuivaruokamerkit ovat loppupelissä sisällöltään samanlaisia.
- Koira ei voi elää ilman lihaa. Tai voi, mutta koirakin voi silloin huonosti. Tuolla alempana kerron miksi (proteiinit).
Melkein kaikissa kuivaruuissa on
viljaa. Tai sitten perunaa. Maissia. Riisiä. Aina niissä on sellaisia
hiilihydraatteja, jotka eivät ole koiralle luonnollisia. Ne täyttävät
vatsaa. Hetken. Kuidut, tärkkelys ja muut viljoista, juureksista ja
kasviksista tulevat ainesoasat matkaavat koiran ruuansulatusjärjestelmän
läpi aika nopeasti. Koira kyllä oppii hyödyntämään hiilihydraatteja, koska sen on pakko tehdä niin. Eihän se mistään muualta saa energiaa nappularuuasta. Eläin, joka on suunniteltu hyödyntämään eläinrasva energiakseen, joutuu koville, koska elimistö joutuu tekemään todella kovasti työtä pilkkoessaan ja polttaessaan hiilihydraatit. Samalla se oikeanlaisen eläinrasvanrasvan hyödyntäminen unohtuu. Ja sivutuotteena tulee kaikenlaista pientä tai isompaa ongelmaa.
Koira on lihansyöjä ja
sillä on sangen lyhyt ruansulatuselimistö. Ihmisellä on pitkät röörit,
joten sekasyöjänä ihminen pystyy hyödyntämään ne viljojen, marjojen ja
kasvisten hiilihydraatit ja vitamiinit. Koiralle ei imeydy
vitamiinit marjoista ja kasviksista, tai jos jotakin mössätyistä,
ihmisille terveellisistä aineksista imeytyy, se on todella vähäistä.
Aikojen saatossa ja koiran oppiessa elämään ihmisen rinnalla, se on
oppinut myös syömään ja sietämään muutakin ruokaa kuin lihaa, luita,
rustoja, sidekalvoja, verta.
Jos
kuivamuonassa ilmoitetaan olevan 30% eläinperäisiä tuotteita niin sehän
kertoo, että 100kg:ssa on 30kg eläinperäistä MÄRKÄÄ ainesosaa.
Sidekalvoja, kudoksia, lihaa, verta, vettä. Ja tämä määrä tietenkin
kuivataan eli loppupelissä sitä lihaa on todella vähän. 30% pienenee
pienen pieniksi murusiksi, mutta tätä prosenttimäärää ei enää tarvitse ilmoittaa. Sen jälkeen eläinperäinen ruokamassa
täydennetään viljoilla ja juureksilla, joskus sekaan heitetään marjoja
ja kasviksia. Kuivaruuan plussaksi lasketaan se, että niihin on sekoitettu vitamiinit,
hivenaineet ja kivennäiset sekaan. Eri asia on kuinka paljon koira voi
noista prosessoiduista ja kuumennetuista aineista käyttää hyödykseen. Ehkä kuitenkin tarpeeksi?
Proteiinien määrä vaikuttaa kasvunopeuteen?
Nykyaikana on julkaistu jo monia
tutkimuksia asiasta, ettei proteiineilla voi nopeuttaa tai hidastaa kasvuvauhtia. Vähän kun selaa vaikkapa internetin
ihmeellistä maailmaa, niin sieltä löytyy todella hyviä ja luotettavia
julkaisuja ruokinnan vaikutuksesta kasvuun ja kasvunopeuteen.
Mikä proteiini sitten on on? Jätän ehkä proteiinisynteesit ja
aminohappoketjut väliin, kukaan ei niitä jaksa lukea kuitenkaan.
Lyhyesti vain:
Proteiini on valkuaisaine. Proteiinit
ovat solujen rakennusaineita. Ilman proteiineja koira, ja myös ihminen,
kuolee. Proteiinit pitävät solut toiminnassa. Proteiinit ovat tärkeitä
ravintoaineita. Ne pitävät yllä lihasmassaa sekä ehkäisevät
puutossairauksia. Proteiinien vähyydestä johtuva puutossairaus on mm.
hidaskasvuisuus. Ja tällainen hidaskasvuisuus ei todellakaan ole
terveellistä. Eli vähällä proteiinimäärällä koiriaan ruokkivat
altistavat ne puutostilalle. Onko siinäkään mitään järkeä?
Tärkeimmät koiran kasvuun ja kasvuhäiriöihin vaikuttavat seikat ovat:
- Geenit
- Emän tiineysajan ruokinta
- Varhaispentuajan ruokinta
- Pennun ja nuoren koiran liikunta ja lihavuusaste
Eli kunhan pidät koiralapsukaisen
normaalipainoisena ja se saa liikkua tarpeeksi ja saa syödäkseen sopivasti hyvää ruokaa sekä
tarpeeksi proteiinia, vitamiineja ja hivenaineita, et omistajana ole tehnyt mitään edistääksesi
kasvuhäiriöitä. Proteiineilla et voi muuttaa kasvutahtia ohi geenien. Paitsi leveyssuuntaan. Proteiinikin lihottaa, jos sitä saa liikaa siihen nähden mitä kuluttaa..
Sitten asiaa muutamista vitamiineista..
D-vitamiini.
Koira ei tuota tätä elimistössään eikä saa auringosta niinkuin ihminen.
Tarvitaan palautukseen ja jaksamiseen, antaa voimaa ja nopeutta.
Muokkaa siis nopeita ja hitaita lihassoluja. Kalsium-fosfori-tasapainon
ylläpitäjä. Hyviä lähteitä kananmunat, maksa ja rasvaiset kalat.
Esimerkiksi silakkaa tarvitaan viikossa n. 500g/10kg ja D-vitamiinin
vähimmäistarve on saavutettu.
E-vitamiini: Antioksidantti. Vastuskyky. Meidän koirat saa tätä noin 70mg per päivä eli noin millilitran lisään ruokaan. Tutkimusten mukaan erittäin hyvä ase taistelussa nivelrikkokipuja vastaan voidellen niveliä.
Sinkki. Tärkeä iholle ja
karvalle ja muutenkin jaksamiselle. Annan omille koirilleni parhaiten imeytyvää sinkkipikolinaattia noin 90mg per päivä.
A-vitamiini. Tärkeä
antioksidantti. Tarvitaan mm. vastustuskykyyn, kasvuun,
rasva-aineenvaihduntaan. Maksa on paras lähde. Kerran viikossa maksaa
vähintään 15g/10kg ja A-vitamiinin tarve on tyydytetty.
Omega-3. Monityydyttymättömiä
rasvahappoja, solujen rakennusaineita. Elimistölle tärkeitä, koska
näitä ei elimistö voi syntetisoida itse. Samaan hengenvetoon kerron,
että myös omega-6 on välttämätön. Omega-3 on anti-inflammatorinen
eli tulehdusta ehkäisevä, kun taas omega-6 proinflammatorinen elikkä
saattaa ylläpitää tulehdusta, jos sitä saa liikaa. Kumpaakin on saatava sopivassa suhteessa. Hyvä
lähde omega-3:lle on rasvaiset kalat. Omega-6:sta saa lihasta ja kasvisöljyistä.
Kalsium. Luuston
rakennusaine. Luustosta myös vapautuu kalsiumia elimistöön, jos
ravinnosta ei sitä saada tarpeeksi (luuston kehityshäiriöt).
Fosfori. Kalsiumin
"vastapaino", osallistuu siis Kalsiumin säätelyyn omalla uniikilla
tavallaan, mutta sitä pitää saada ruuasta vähemmän kuin kalsiumia.
Ca/P-tasapaino on tärkeä luustolle, niin pennulle kuin aikuiselle.
Magnesium ja B-vitamiini. Varsinkin
työkoirille tärkeitä palautukseen sekä ehkäisemään lihasjumeja. Meilläkin
annetaan näitä ennen rankkoja suorituksia ja hieman niiden jälkeen.
Tavallisen, normaalia aktiivista elämää viettävän koiran
B-vitamiinitarve tulee tyydytettyä, jos koira saa vaikkapa jauhelihaa
100g/10kg joka päivä. Eräs tutkimus kertoi B-vitamiinilisästä olevan hyötyä erityisesti vanhoille koirille.
C-vitamiini =
askorbiinihappo. Sitä terve koira ei tarvitse enää purkista lisää vaan
valmistaa elimistössään itse. Nivelrikkoiselle tai sairaalle koiralle
hyvä perusvitamiini siitä huolimatta.
Glukosamiini ja kondroitinsulfaatti. ovat rustoa suojaavia ja saattavat ravintolisänä auttaa hiukan ruston
uudelleenrakentumisessa. Saattavat myös hieman ehkäistä nivelpintojen
tuhoutumista, tai ainakin hidastaa tuhoutumisprosessia.
Glukosamiini on ollut viime aikoihin saakka se juttu nivelkipuisten hoidossa.
Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin antavat viitteitä, että
kondroitinsulfaatti olisi kuitenkin yhtä tärkeä ellei jopa hieman tärkeämpi. Ja molempien ravintolisien pitäisi olla
puhdistettuja ja lääkelaatuisia, että niistä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Koirien lisäravinnepuolella ne eivät useinmiten taida olla lääkelaatuisia?
Kuivaruualla olevien koirien omistajien
ei niinkään tarvitse miettiä vitamiinien ja hivenaineiden saantia. Kannattaa kuitenkin tarkistaa,
mikä on sinun koirasi saantisuositus tietylle aineelle ja saako sitä
kuivaruuasta tarpeeksi. Itse laskeskelin silmät sikkuralla omien
koirieni tarpeen ja nykyisin ne todellakin saavat kaikkia noita
yllämainittuja tarpeensa mukaan, koska suurimmaksi osaksi raakaruualla
ovat. Vaikka lisänä onkin kuivaruoka, en
siltikään luota, että vitamiineja ja hivennaineita saisivat tarpeeksi, kun sitä kuivamuonaa kuitenkin sen verran vähän syövät.
Yhdestä multivitamiinipurkista ei kannata syöttää, koska jokaisen koiran
tarve on erilainen ja useinmiten näissä purnukoissa on vitamiinien
suhteet ihan pyllyllään. Aivan kuin niitä olisi heitetty sinne purkkiin
summamutikassa; vähän tuota, enemmän tuota, lisää tuota...
Kun aloittelin raakaruokintaa, aloitin
barffaamisella. Ja se jos mikä on persiistä. Siinä on luun määrä aivan
järjetön, jopa 70%, loput lihaa ja kasvista. Onneksi älysin ihan omilla
aivoillani, ettei voi olla terveellistä. Koiran ulosteestahan sen näki.
Kuivaa kokkaretta.
Siirryttiin siis raakaruokintaan, jossa
pääpaino on lihalla. Lihaa, lihaa, lihaa. Nyt joku älähtää (vaikka onkin
lukenut kirjoitukseni alusta asti), että ompas valtavasti proteiinia!
No eipäs oo. 100g sika-nauta-jauhelihaa sisältää n. 13% proteiinia,
loput on vettä ja eipä paljon muuta (sidekudosta, verta..), näin karkeasti sanottuna. Siispä
koiramme saavat noin kilon päivässä lihaa. Siinä on tarpeeksi proteiinia
pitämään koira hyvinvoivana ja terveenä. Enemmänkin voisi syöttää, jos
jaksaisivat. Liika proteeinikin voi muuttua läskiksi, joten koira siis
tarvitsee liikuntaa. Vannoutunut raaka-ruokkija en ole. Rasvaa koirani saavat ruuasta mitä syövät. Lisäksi annan Möllerin kapseleita rasvahappojen tarpeen tyydyttämiseen. Ja nivelet tykkää..
Kannattaa miettiä ruokinnan vaihtoa
nappulasta raakaruokaan, jos koiralla on ihmeellisiä oireita, joista ei
oikein saa kiinni, mistä ne johtuvat. Alle listaan vain muutamia
allergiaoireita, sellaisia joita meille itselle tuli vastaan omien
koirien kanssa:
- kutina
- punoittavat tassut
- punoittavat/ rähmivät/ kuivat silmät
- korvatulehdukset
- hiiva
- syömättömyys
- ylenmääräinen juominen
- levottomuus, yliaktiivisuus
- ripuli
- mahakipu
Tässä yksi kiva linkki ajatuksia herättävään tekstiin:
kuivaruokinnan sudenkuopat
kuivaruokinnan sudenkuopat
Jokainen tuntee koiransa ja tietää mikä
sille toimii ja miten koira voi. Kuten aiemmin sanoin, nykyaikana on
vaikea ruokkia koiraansa totaalisen väärin.
Lähteet:
Ja mistä nämä kirjoittamani asiat olen keksinyt? Esimerkiksi tutkielmien julkaisuista (mm.
Jutta Ahtiainen: Omega-3-rasvahappojen käyttö nivelrikkoisten koirien
hoidossa;,Jean-Pierre Pelletierin tutkimus kondroitinsulfaatista..), artikkeleista,
Finellistä sekä katiska.infosta, jonne on kerätty koiran ruokintaan
liittyviä asioita erilaisten lähdeteosten pohjalta. Lisäksi AAFCO kertoo suosituksen vitamiineille. Ennen seurattiin NRC:n suosituksia, mutta ne suositukset olivat suurempia ja tulivat koiranmuonatehtaille kalliiksi, joten piti keksiä ihan uusi järjestelmä. Vaikka AAFCO on amerikkalainen, myös Euroopassa seurataan näitä standardeja...