Voiko koiraa ruokkia väärin?

Faktaa, fiktiota ja mutua koiranruokinasta

Kaivoin tämän tekstin vanhasta blogistani ja hieman päivitin tietoja ja julkaisin. Sen verran mehevää keskustelua käymme ystäväni Facebook-sivulla asiasta, että tämä pari vuotta sitten kirjoittamani teksti tuli mieleeni.

Kuivaruokaa, Yrjölän puuroa, Barffia, raakaruokintaa, sekaruokintaa, 50/50, kivennäiset, hivenaineet, vitamiinit, öljyt, rasvahapot, mitä vielä. Jo pelkästään kuivaruokien kirjo on laaja, toinen toistaan "parempia" kuivaruokamerkkejä. Kaukana on ne ajat, kun koira söi Mustin murkinaa ja Sertiä, tai pelkkiä kotiruuan tähteitä.

Muistan kun mummini ruokki koiria lapsuudenkodissani. Kuppiin menivät perunankuorista ja paksulti voidelluista ruisleivistä lähtien kaikki, päälle loraus vettä. Juhlapäivinä maitoa. Ja kyllähän koirat niillä elivät ja ajokoirat jaksoivat metsästää, joten ei ehkä niin metsässä mummo ruokinnan suhteen ollut. Mutta saksanpaimenkoira Tontolla oli korvaongelmia, jatkuvasti korvatulehduksia. 

Kun sain ensimmäisen oman koirani, silloin kaupoista sai jo Sertiä. Sillä ja maksalaatikolla porskutteli koirani yli yksitoista vuotiaaksi. Tosin todella huono syömään oli. Toinen koirani söi myös Sertiä, Luppaa, maksalaatikkoa ja milloin mitäkin. Viimeisinä elinvuosinaan sai "parempaa" ruokaa: JahtiVahtia, Taste of Wildia jne. Paljonpa tiesin, hmph (tällä viittaan tuolla alempana olevaan kirjoitukseen)! Ihan elämänsä viime metreillä sai raakaruokaa. 

Tässä taloudessa jos missä on kulutettu rahaa toinen toistaan turhempiin kuivaruokiin. Kalliit lemmikkeihin erikoistuneiden liikkeiden myymät huippuruuat, roturuuat, allergiaruuat sun muut on tullut kahlattua kalleimman kautta läpi. Myös ne halvemmat on kokeiltu, Sertikin ohimennen uudestaan muun ruuan lisukkeena. Suurin syy on ollut tuo Rinjan allergia, mikään ei tuntunut sopivan. Mutta myös kasvuongelmista (panosteotiitti, liian nopea kasvu..) kärsiviä koiria on yritetty "auttaa" ruualla. Ja on myös etsitty muutenkin laadukkainta ja parasta ruokaa. Muutaman asian olen oppinut kantapään ja opiskelun kautta:

• Jos koira on allerginen varastopunkille, silloin ei mikään kuivaruoka käy. 
• Koiran kasvuun et voi vaikuttaa ruokinnalla. Paitsi tietenkin leveyssuuntaan.
• Kaikki kuivaruokamerkit ovat loppupelissä sisällöltään samanlaisia.
• Koira ei voi elää ilman lihaa. Tai voi, mutta koirakin voi silloin huonosti. Tuolla alempana kerron miksi (proteiinit).

Melkein kaikissa kuivaruuissa on viljaa. Tai sitten perunaa. Maissia. Riisiä. Aina niissä on sellaisia hiilihydraatteja, jotka eivät ole koiralle luonnollisia. Ne täyttävät vatsaa. Hetken. Kuidut, tärkkelys ja muut viljoista, juureksista ja kasviksista tulevat ainesoasat matkaavat koiran ruuansulatusjärjestelmän läpi aika nopeasti. Koira kyllä oppii hyödyntämään hiilihydraatteja, koska sen on pakko tehdä niin. Eihän se mistään muualta saa energiaa nappularuuasta. Eläin, joka on suunniteltu hyödyntämään eläinrasva energiakseen, joutuu koville, koska elimistö joutuu tekemään todella kovasti työtä pilkkoessaan ja polttaessaan hiilihydraatit. Samalla se oikeanlaisen eläinrasvanrasvan hyödyntäminen unohtuu. Ja sivutuotteena tulee kaikenlaista pientä tai isompaa ongelmaa.

Koira on lihansyöjä ja sillä on sangen lyhyt ruansulatuselimistö. Ihmisellä on pitkät röörit, joten sekasyöjänä ihminen pystyy hyödyntämään ne viljojen, marjojen ja kasvisten hiilihydraatit ja vitamiinit. Koiralle ei imeydy vitamiinit marjoista ja kasviksista, tai jos jotakin mössätyistä, ihmisille terveellisistä aineksista imeytyy, se on todella vähäistä. Aikojen saatossa ja koiran oppiessa elämään ihmisen rinnalla, se on oppinut myös syömään ja sietämään muutakin ruokaa kuin lihaa, luita, rustoja, sidekalvoja, verta. 

Jos kuivamuonassa ilmoitetaan olevan 30% eläinperäisiä tuotteita niin sehän kertoo, että 100kg:ssa on 30kg eläinperäistä MÄRKÄÄ ainesosaa. Sidekalvoja, kudoksia, lihaa, verta, vettä. Ja tämä määrä tietenkin kuivataan eli loppupelissä sitä lihaa on todella vähän. 30% pienenee pienen pieniksi murusiksi, mutta tätä prosenttimäärää ei enää tarvitse ilmoittaa. Sen jälkeen eläinperäinen ruokamassa täydennetään viljoilla ja juureksilla, joskus sekaan heitetään marjoja ja kasviksia. Kuivaruuan plussaksi lasketaan se, että niihin on sekoitettu vitamiinit, hivenaineet ja kivennäiset sekaan. Eri asia on kuinka paljon koira voi noista prosessoiduista ja kuumennetuista aineista käyttää hyödykseen. Ehkä kuitenkin tarpeeksi?

Proteiinien määrä vaikuttaa kasvunopeuteen?

Nykyaikana on julkaistu jo monia tutkimuksia asiasta, ettei proteiineilla voi nopeuttaa tai hidastaa kasvuvauhtia. Vähän kun selaa vaikkapa internetin ihmeellistä maailmaa, niin sieltä löytyy todella hyviä ja luotettavia julkaisuja ruokinnan vaikutuksesta kasvuun ja kasvunopeuteen.

Mikä proteiini sitten on on? Jätän ehkä proteiinisynteesit ja aminohappoketjut väliin, kukaan ei niitä jaksa lukea kuitenkaan. Lyhyesti vain:

Proteiini on valkuaisaine. Proteiinit ovat solujen rakennusaineita. Ilman proteiineja koira, ja myös ihminen, kuolee. Proteiinit pitävät solut toiminnassa. Proteiinit ovat tärkeitä ravintoaineita. Ne pitävät yllä lihasmassaa sekä ehkäisevät puutossairauksia. Proteiinien vähyydestä johtuva puutossairaus on mm. hidaskasvuisuus. Ja tällainen hidaskasvuisuus ei todellakaan ole terveellistä. Eli vähällä proteiinimäärällä koiriaan ruokkivat altistavat ne puutostilalle. Onko siinäkään mitään järkeä?

Tärkeimmät koiran kasvuun ja kasvuhäiriöihin vaikuttavat seikat ovat: 

• Geenit
• Emän tiineysajan ruokinta
• Varhaispentuajan ruokinta
• Pennun ja nuoren koiran liikunta ja lihavuusaste

Eli kunhan pidät koiralapsukaisen normaalipainoisena ja se saa liikkua tarpeeksi ja saa syödäkseen sopivasti hyvää ruokaa sekä tarpeeksi proteiinia, vitamiineja ja hivenaineita, et omistajana ole tehnyt mitään edistääksesi kasvuhäiriöitä. Proteiineilla et voi muuttaa kasvutahtia ohi geenien. Paitsi leveyssuuntaan. Proteiinikin lihottaa, jos sitä saa liikaa siihen nähden mitä kuluttaa..

Sitten asiaa muutamista vitamiineista..

D-vitamiini. Koira ei tuota tätä elimistössään eikä saa auringosta niinkuin ihminen. Tarvitaan palautukseen ja jaksamiseen, antaa voimaa ja nopeutta. Muokkaa siis nopeita ja hitaita lihassoluja. Kalsium-fosfori-tasapainon ylläpitäjä. Hyviä lähteitä kananmunat, maksa ja rasvaiset kalat. Esimerkiksi silakkaa tarvitaan viikossa n. 500g/10kg ja D-vitamiinin vähimmäistarve on saavutettu.

E-vitamiini: Antioksidantti. Vastuskyky. Meidän koirat saa tätä noin 70mg per päivä eli noin millilitran lisään ruokaan. Tutkimusten mukaan erittäin hyvä ase taistelussa nivelrikkokipuja vastaan voidellen niveliä.

Sinkki. Tärkeä iholle ja karvalle ja muutenkin jaksamiselle. Annan omille koirilleni parhaiten imeytyvää sinkkipikolinaattia noin 90mg per päivä.

A-vitamiini. Tärkeä antioksidantti. Tarvitaan mm. vastustuskykyyn, kasvuun, rasva-aineenvaihduntaan. Maksa on paras lähde. Kerran viikossa maksaa vähintään 15g/10kg ja A-vitamiinin tarve on tyydytetty.

Omega-3. Monityydyttymättömiä rasvahappoja, solujen rakennusaineita. Elimistölle tärkeitä, koska näitä ei elimistö voi syntetisoida itse. Samaan hengenvetoon kerron, että myös omega-6 on välttämätön. Omega-3 on anti-inflammatorinen eli tulehdusta ehkäisevä, kun taas omega-6 proinflammatorinen elikkä saattaa ylläpitää tulehdusta, jos sitä saa liikaa. Kumpaakin on saatava sopivassa suhteessa. Hyvä lähde omega-3:lle on rasvaiset kalat. Omega-6:sta saa lihasta ja kasvisöljyistä.

Kalsium. Luuston rakennusaine. Luustosta myös vapautuu kalsiumia elimistöön, jos ravinnosta ei sitä saada tarpeeksi (luuston kehityshäiriöt). 

Fosfori. Kalsiumin "vastapaino", osallistuu siis Kalsiumin säätelyyn omalla uniikilla tavallaan, mutta sitä pitää saada ruuasta vähemmän kuin kalsiumia.

Ca/P-tasapaino on tärkeä luustolle, niin pennulle kuin aikuiselle.

Magnesium ja B-vitamiini. Varsinkin työkoirille tärkeitä palautukseen sekä ehkäisemään lihasjumeja. Meilläkin annetaan näitä ennen rankkoja suorituksia ja hieman niiden jälkeen. Tavallisen, normaalia aktiivista elämää viettävän koiran B-vitamiinitarve tulee tyydytettyä, jos koira saa vaikkapa jauhelihaa 100g/10kg joka päivä. Eräs tutkimus kertoi B-vitamiinilisästä olevan hyötyä erityisesti vanhoille koirille.

C-vitamiini = askorbiinihappo. Sitä terve koira ei tarvitse enää purkista lisää vaan valmistaa elimistössään itse. Nivelrikkoiselle tai sairaalle koiralle hyvä perusvitamiini siitä huolimatta.

Glukosamiini ja kondroitinsulfaatti. ovat rustoa suojaavia ja saattavat ravintolisänä auttaa hiukan ruston uudelleenrakentumisessa. Saattavat myös hieman ehkäistä nivelpintojen tuhoutumista, tai ainakin hidastaa tuhoutumisprosessia.

Glukosamiini on ollut viime aikoihin saakka se juttu nivelkipuisten hoidossa. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin  antavat viitteitä, että kondroitinsulfaatti olisi kuitenkin yhtä tärkeä ellei jopa hieman tärkeämpi. Ja molempien ravintolisien pitäisi olla puhdistettuja ja lääkelaatuisia, että niistä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Koirien lisäravinnepuolella ne eivät useinmiten taida olla lääkelaatuisia?

Kuivaruualla olevien koirien omistajien ei  niinkään tarvitse miettiä vitamiinien ja hivenaineiden saantia. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, mikä on sinun koirasi saantisuositus tietylle aineelle ja saako sitä kuivaruuasta tarpeeksi. Itse laskeskelin silmät sikkuralla omien koirieni tarpeen ja nykyisin ne todellakin saavat kaikkia noita yllämainittuja tarpeensa mukaan, koska suurimmaksi osaksi raakaruualla ovat. Vaikka lisänä onkin kuivaruoka, en siltikään luota, että vitamiineja ja hivennaineita saisivat tarpeeksi, kun sitä kuivamuonaa kuitenkin sen verran vähän syövät. Yhdestä multivitamiinipurkista ei kannata syöttää, koska jokaisen koiran tarve on erilainen ja useinmiten näissä purnukoissa on vitamiinien suhteet ihan pyllyllään. Aivan kuin niitä olisi heitetty sinne purkkiin summamutikassa; vähän tuota, enemmän tuota, lisää tuota...

Kun aloittelin raakaruokintaa, aloitin barffaamisella. Ja se jos mikä on persiistä. Siinä on luun määrä aivan järjetön, jopa 70%, loput lihaa ja kasvista. Onneksi älysin ihan omilla aivoillani, ettei voi olla terveellistä. Koiran ulosteestahan sen näki. Kuivaa kokkaretta.

Siirryttiin siis raakaruokintaan, jossa pääpaino on lihalla. Lihaa, lihaa, lihaa. Nyt joku älähtää (vaikka onkin lukenut kirjoitukseni alusta asti), että ompas valtavasti proteiinia! No eipäs oo. 100g sika-nauta-jauhelihaa sisältää n. 13% proteiinia, loput on vettä ja eipä paljon muuta (sidekudosta, verta..), näin karkeasti sanottuna. Siispä koiramme saavat noin kilon päivässä lihaa. Siinä on tarpeeksi proteiinia pitämään koira hyvinvoivana ja terveenä. Enemmänkin voisi syöttää, jos jaksaisivat. Liika proteeinikin voi muuttua läskiksi, joten koira siis tarvitsee liikuntaa. Vannoutunut raaka-ruokkija en ole. Rasvaa koirani saavat ruuasta mitä syövät. Lisäksi annan Möllerin kapseleita rasvahappojen tarpeen tyydyttämiseen. Ja nivelet tykkää..

Kannattaa miettiä ruokinnan vaihtoa nappulasta raakaruokaan, jos koiralla on ihmeellisiä oireita, joista ei oikein saa kiinni, mistä ne johtuvat. Alle listaan vain muutamia allergiaoireita, sellaisia joita meille itselle tuli vastaan omien koirien kanssa:

• kutina
• punoittavat tassut
• punoittavat/ rähmivät/ kuivat silmät
• korvatulehdukset
• hiiva
• syömättömyys
• ylenmääräinen juominen
• levottomuus, yliaktiivisuus
• ripuli
• mahakipu

Tässä yksi kiva linkki ajatuksia herättävään tekstiin:
kuivaruokinnan sudenkuopat

Jokainen tuntee koiransa ja tietää mikä sille toimii ja miten koira voi. Kuten aiemmin sanoin, nykyaikana on vaikea ruokkia koiraansa totaalisen väärin.

Lähteet:

Ja mistä nämä kirjoittamani asiat olen keksinyt? Esimerkiksi tutkielmien julkaisuista (mm. Jutta Ahtiainen: Omega-3-rasvahappojen käyttö nivelrikkoisten koirien hoidossa;,Jean-Pierre Pelletierin tutkimus kondroitinsulfaatista..), artikkeleista, Finellistä sekä katiska.infosta, jonne on kerätty koiran ruokintaan liittyviä asioita erilaisten lähdeteosten pohjalta. Lisäksi  AAFCO kertoo suosituksen vitamiineille. Ennen seurattiin NRC:n suosituksia, mutta ne suositukset olivat suurempia ja tulivat koiranmuonatehtaille kalliiksi, joten piti keksiä ihan uusi järjestelmä. Vaikka AAFCO on amerikkalainen, myös Euroopassa seurataan näitä standardeja...